15/10/2026
Varo aistiköyhyyttä!
Me ollaan opittu tarkastelemaan aistiesteettömyyttä ensisijaisesti kuormittavien aistiärsykkeiden karsimisen kautta. Vähemmän melua ja häikäiseviä valoja, vähemmän visuaalista hälyä ja voimakkaita tuoksuja.
Ja toki syystäkin, se on keskiössä. M***a siinä on myös yksi vaara, jos luullaan, että pelkkä karsiminen on kaikki kaikessa.
Jos aistikuormitusta synnyttävien elementtien poistaminen luo mielikuvan, että hyvä ja aistiesteetön ympäristö on mahdollisimman neutraali, riisuttu ja virikkeetön, ollaan hakoteillä. Silloin voidaan nimittäin päätyä ratkaisemaan yhtä ongelmaa luomalla toinen: aistiköyhyys.
Tämä on mielestäni yksi tosi kiinnostava aistiesteettömyyteen liittyvä väärinymmärrys. Aivojen ja hermoston tasapainon kannalta tavoite ei ole ympäristö, jossa mikään ei tunnu miltään. Tavoite on ympäristö, jossa kuormittavaa aisti-informaatiota vähennetään ja sen rinnalle tuodaan aisteille positiivisia virikkeitä.
Tässä kohtaa esimerkiksi työympäristöjen suunnittelu muuttuu tosi kiinnostavaksi. Jos me halutaan ihmisiltä luovuutta, ongelmanratkaisua, oivalluksia ja uuden synnyttämistä, ei riitä että kysytään, mikä ympäristössä kuormittaa ja häiritsee. Meidän pitää samaan aikaan kysyä myös, mitkä asiat ruokkivat meidän aisteja positiivisesti ja luovat sitä kautta parempia edellytyksiä luovuudelle ja uudenlaiselle ajattelulle.
Hyvin toteutettu aistiesteetön ympäristö tarjoaa aivoille samaan aikaan sekä palautumista että positiivisia virikkeitä.
Varo siis aistiköyhyyttä 🧠
-
Eevi | Sillanrakentaja ihmisten, aistien ja tilojen välillä 🫱🏼🫲🏽
