Personal Trainer Harri Männistö

Nediksen 20€ sisäantennilla Puuilosta sai Maikkarin kanavat lopulta näkymään, kun ikkuna auki ja Tampereen suuntaan suunnattu😅 M***a toimii! Eikä tarvinnut pakotetusti hommata Elisa Viihdettä tai Maikkarin maksukanavia😀Ps. kolmea näytti saldo Nokian Puuilossa, eli kaksi pitäisi olla vielä jäljellä….

Tangonnopeuksiin perustuva harjoittelu eli VBT 1. Mitä VBT on ja miksi se kannattaa? VBT tulee sanoista velocity-based training eli vapaasti suomennettuna nopeuksiin perustuva harjoittelu. Tangonnopeuksia mittaamalla pystyt varmistamaan, että t…

Koripalloilija Alexin vertikaalihyppy kehittynyt yli 20 % vain 3 kuukaudessa (trap bar -testi) 🙏

Voima–nopeusprofiili paljasti alussa selkeän kehityskohdan maksimivoimassa, joten ensimmäinen jakso rakennettiin sen ympärille.

Tulokset näkyvät nyt erityisesti pienillä kuormilla tehdyissä hyppytesteissä – hevosvoimia on kroppaan tullut.

Seuraavassa vaiheessa lähdetään kehittämään tasaisemmin koko voima–nopeuskäyrää 📈

Ja kyllä – tekoälykin nyökkäsi tälle suunnitelmalle 🙏😄





fysiikkavalmennus

Pitääkö aktiivisuusmittareiden kalorikulutus paikkansa?

Lyhyesti: ei täysin – m***a ne ovat silti hyödyllisiä.

Eri laitteet käyttävät eri tapoja arvioida kulutusta:

* osa painottaa sykettä enemmän
* osa liikettä enemmän
* osa yhdistää näitä + MET-arvoja

👉 Siksi lukemat voivat erota yllättävän paljon.

Tärkeintä ei ole tarkkuus, vaan suunta.

Jos liikut vähemmän kuin ennen, se näkyy datassa.
Ja sillä on merkitystä.

👇
Onko sinulla kokemusta eri laitteista?
Näyttävätkö ne samoja lukemia?


liikunta treeni palautuminen
dataohjattu kuntoilu arkiliikunta

Jos luulet polttavasi 3000 kcal päivässä kellon mukaan, tämä kannattaa lukea.

Pitääkö aktiivisuusmittareiden kalorikulutus paikkansa?

Keskustelin tästä mm. kanssa, koska eri laitteet (Polar, Suunto, Oura) näyttävät samasta päivästä täysin eri lukemia.

👉 Ja kyllä – syy on oikeasti olemassa.

Polar käyttää sekä liikettä että sykettä aktiivisuuden arviointiin.
Suunto taas perustuu oletuksena pelkkään liikkeeseen – ellei 24/7-sykeseurantaa ole erikseen päällä.
➡️ Tämä kannattaa laittaa päälle asetuksista.

Miksi tällä on väliä?

Koska kiihtyvyysanturi mittaa vain liikettä.
Jos teet jotain raskasta ilman käsien liikettä (esim. pyöräily, staattinen työ, kuntosali), Suunto voi aliarvioida kulutuksen.

Oura käyttää sekä liikettä että sykettä – ja lisäksi MET-arvoja (eli aktiviteetin kuormittavuusarvioita).

👉 Oma havaintoni:
Oura näyttää tyypillisesti 15–20 % pienempiä kulutuslukemia kuin Polar.

Ja sama näkyy askelissa:
Polar antaa niitä usein “helpommin”.

⸻

⚠️ M***a tässä tärkein pointti:

Yksikään näistä ei ole absoluuttinen totuus.

Aktiivisuusmittarit eivät mittaa kalorinkulutusta suoraan – ne arvioivat sitä.

👉 Siksi tärkeintä ei ole:

* mikä laite on “oikein”

👉 vaan:

* mitä sinä teet sillä datalla

⸻

📊 Käytä mittaria oikein:

* Vertaa vain oman laitteesi lukemia keskenään
* Seuraa trendejä, ei yksittäisiä päiviä

Esimerkiksi:

* ennen: 8000 askelta/päivä
* nyt: 5000 askelta/päivä

➡️ Silloin tapahtuu jotain merkityksellistä.

⸻

Bottom line:

Aktiivisuusmittari on kompassi – ei kartta.

-Harri Männistö

Plantaarifaskiitti?👉Kokeile näitä kahta liikettä.

1. Isometrinen päkiöillenousu 2-3 x20-30s.
2. Takareisivenytyksessä nilkan pumppailu 1-2x10-20.

Nämä päivittäin.

Mistä tiedät, treenaatko oikeasti voimaa vai vain nostat painoja? 👉Tangonnopeuksiin perustuva harjoittelu (VBT).

1. Mitä VBT on ja miksi se kannattaa?

VBT (velocity-based training) tarkoittaa tangonnopeuksiin perustuvaa harjoittelua.

Kun mittaat tangon liikenopeutta, pystyt varmistamaan, että treenaat oikealla voiman osa-alueella. Samalla kuorman valintaan tulee vähemmän arvausta ja enemmän dataa.

Lisäksi VBT auttaa pitämään sarjat sopivan kuormittavina:

* ei liian kevyitä
* ei liian tappiin vedettyjä

2. Miten mitataan?

Tangonnopeutta voidaan mitata:

* puhelimen kameralla (esim. Metric VBT)
* ulkoisella anturilla (esim. Gpath)

Kamerapohjainen sovellus toimii hyvin levypainoliikkeissä. Anturi taas mahdollistaa mittaamisen lähes kaikissa liikkeissä.

3. Nopeudet ja harjoitusvaikutukset

Maksimivoima

* ≥80 % 1RM
* ensimmäinen toisto alle 0,5 m/s

Tangonnopeuden avulla voit arvioida kuormaa ilman maksimitestiä.

⸻

Sarjan kuormittavuus (velocity loss):

* Voima: ~20 % hidastuminen → noin RIR 2–3
* Lihasmassa: ~30 % → RIR 0–2

👉 Sarjoja ei tarvitse vetää jatkuvasti loppuun asti – etenkin voimaa kehittäessä.

3. Nopeudet ja harjoitusvaikutukset

Maksimivoima

* ≥80 % 1RM
* ensimmäinen toisto alle 0,5 m/s

Tangonnopeuden avulla voit arvioida kuormaa ilman maksimitestiä.

⸻

Sarjan kuormittavuus (velocity loss):

* Voima: ~20 % hidastuminen → noin RIR 2–3
* Lihasmassa: ~30 % → RIR 0–2

👉 Sarjoja ei tarvitse vetää jatkuvasti loppuun asti – etenkin voimaa kehittäessä.

⸻

Räjähtävä voima:

* Lähtövoima: 0,5–0,7 m/s
* Voimanopeus: 0,75–1,0 m/s
* Nopeusvoima: 1,0–1,3 m/s

Räjähtävässä harjoittelussa nopeus pitää säilyä →
👉 hidastuminen max ~10 %

4. Välinevertailu

Gpath-anturi

* toimii monissa liikkeissä
– ei aina luotettava (ainakin iPhonella)

Metric VBT

* mittaa toistot luotettavasti
* antaa vertailudataa aiempiin suorituksiin
– vaatii levypainot

Hyvä käytännön hyöty:
👉 jos nopeudet ovat normaalia hitaampia → älä runno
👉 jos nopeudet ovat huipussa → voit lisätä kuormaa

Esim. jos penkissä 60 kg liikkuu tänään 0,40 m/s vs aiemmin 0,50 m/s → keho ei ole parhaassa iskussa.

Tämä on käytännössä autoregulaatiota. Jatkuu👇

Unimaski ehdoton näinä valoisina aamuina (pimennysverhojen lisäksi). Ja korvatulpat ympäri vuoden.

Aamulla valo käynnistää kehon heräämismekanismin: kortisoli nousee ja melatoniini väistyy.Se on hyvä juttu – m***a vain jos unta on tullut riittävästi.

Jos heräät liian aikaisin valon takia, palautuminen jää helposti vajaaksi.