Nepsy-valmentaja Sanna

⬇️

ADHD, ADD, ASD, OCD, PTSD, C-PTSD…

Kulttuuriykkösessä tarkastellaan neuropsykiatristen diagnoosien yleistymistä ja kysytään, mitä kehityksen taustalla oikeastaan on. Onko kyseessä jopa jonkinlainen kulttuuri-ilmiö? Diagnoosien määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, ja niistä on tullut yhä näkyvämpi osa myös arkista puhetta ja ihmisten tapaa ymmärtää itseään.

Kimmokkeen keskustelulle antaa juuri julkaistu Diagnoosivyöry – Kuinka adhd, masennus ja trauma valloittivat maailman -teos. Miksi diagnoosit ovat lisääntyneet? Kertooko kasvu ennen kaikkea siitä, että tunnistamme aiemmin huomaamatta jääneitä ongelmia entistä paremmin, vai ovatko myös normaalin ja sairauden rajat muuttuneet? Mitä diagnoosi ihmiselle antaa ja mitä se todella selittää oireilusta ja sen syistä?

Entä voiko diagnoosikeskeisellä ajattelulla olla myös ongelmallisia seurauksia? Keskustelemassa ovat psykiatri Jani Kajanoja (kuvassa vas.), psykologian tohtori Tomi Bergström, psykiatrian emeritusprofessori Erkki Isometsä sekä Diagnoosivyöry-teoksen kirjoittajiin kuuluva filosofian tohtori Mia Pohtola.

Toimittajana on Ville Talola.

Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa klo 16.30 alkaen. Linkki löytyy kommenteista.

Kun hormonit heilauttavat nepsyarkea

Oletko huomannut, että muutama päivä ennen kuukautisia kaikki tuntuu vaikeammalta? Keskittyminen takkuaa, ärsykkeet tuntuvat voimakkaammilta, pinna on lyhyempi, sosiaaliset tilanteet kuormittavat normaaliakin enemmän ja toiminnanohjaus tuntuu katoavan. 

Kyse ei välttämättä ole siitä, että nepsyoireesi olisivat maagisesti pahentuneet vaan kuukautiskierron hormonivaihtelut voivat vaikuttaa aivojen toimintaan. Erityisesti estrogeenin vaihteluilla on yhteyksiä dopamiini- ja serotoniinijärjestelmiin, jotka ovat tärkeitä esimerkiksi tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen ja tunnesäätelyn kannalta.

ADHD:n ja kuukautiskierron yhteyttä on tutkittu jo jonkin verran. Autismikirjon osalta tutkimusta on vähemmän, m***a myös autistiset naiset kuvaavat tutkimuksissa lisääntynyttä aistikuormitusta, tunnesäätelyn vaikeuksia ja kuormittumista kuukautisten ympärillä.

Siksi voi olla hyödyllistä seurata:

🔸️Milloin kuormitus lisääntyy?
🔸️Muuttuuko aistiherkkyys kierron aikana?
🔸️Onko toiminnanohjaus tiettyinä päivinä vaikeampaa?
🔸️Tarvitsetko silloin enemmän lepoa ja vähemmän ärsykkeitä?

Jos tiedät, että tietyssä kohtaa kiertoa voimavarasi ovat vähäisemmät, toivottavasti voit muokata arkea sen mukaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja harmillisesti naisilla hormonit saattavat tehdä elämän aika haastavaksi muutaman päivän ajan kuukaudessa, toisilla jopa pidemmän ajan.

Oletko sinä huomannut kuukautiskierron vaikuttavan nepsyoireisiin?

Lisää aiheesta mm. ⬇️

https://verkkokurssit.adhd-liitto.fi/topics/hormonit/

https://yle.fi/a/74-20236468

Mitä tuot mukanasi, kun astut tilaan?

Et ehkä huomaa sitä itse, m***a muut ihmiset aistivat paljon enemmän kuin pelkät sanat. Kun kohtaat ihmisiä, he aistivat kiireen, ärtymyksen ja levottomuuden. M***a myös levollisuuden, kiinnostuksen, läsnäolon ja turvallisuuden. Erityisesti lapset ja neurokirjon ihmiset voivat olla herkkiä havainnoimaan ympäristön tunnelmaa.Erityisesti neurokirjon lapset ovat varsinaisia ilmapuntareita ja he kulkevat koko ajan tuntosarvet päässä havainnoiden etenkin aikuisia. He saattavat huomata äänensävyn, ilmeet, liikkeet ja pienetkin muutokset, kaiken sen mitä ei sanota ääneen.

Kun menet uuteen tilanteeseen, voit miettiä tuotko kiirettä vai rauhaa? Vaatimuksia vai tilaa ajatella itse? Oletuksia vai uteliaisuutta? Turvattomuutta vai turvaa? Iloa vai kiukkua? Yhteistyötä vai konfliktia?

Emme aina pysty valitsemaan omaa vireystilaamme tai tunnettamme. Eikä meidän tarvitsekaan olla aina rauhallisia tai hyväntuulisia.

M***a voimme opetella huomaamaan, mitä viemme mukanamme ja miten tunnelma muuttuu läsnäolostamme.

Pohdittavaksi, mitä sinä haluaisit tuoda seuraavaan kohtaamiseen? 🫶🏼

Liikkuminen nepsyaivoilla

Olen aloittanut jotain, mihin vuosi sitten ei ollut energiaa, ryhmäliikunnan.

Ei siksi, että haluaisin täydellisen vartalon. Eikä siksi, että pitäisi suorittaa enemmän. Vaan siksi, että kaipaan enemmän energiaa arkeen.

Nepsyaivoilla liikunnan aloittaminen ei aina ole yksinkertaista. Lähteminen voi kuluttaa enemmän energiaa kuin itse treeni. Uusi paikka, ihmiset, aistiärsykkeet, aikataulut ja oma sisäinen neuvottelu voivat tehdä yhdestä tunnista yllättävän suuren haasteen.

Silti tiedän myös sen, että kun löydän itselleni sopivan tavan liikkua, voin paremmin.

Siksi lähdin mukaan Uittamon kuntosali brändilähettilääksi. Haluan näyttää, että liikunta ei kuulu vain niille, jotka rakastavat treenaamista. Se kuuluu meille kaikille, myös silloin, kun energia on vähissä, motivaatio vaihtelee tai elämä on kuormittavaa.

Tämän syksyn aikana jaan rehellisesti (omilla kasvoilla), miltä matka näyttää nepsynäkökulmasta. Ei siloteltua suorittamista, vaan pieniä onnistumisia, kompastumisia ja oivalluksia. Ehkä löydämme yhdessä tavan ajatella liikuntaa voimavarana.

Mikä antaa sinulle energiaa ja täyttää sinun energiapatteria?💪🏼

⬇️

Lukijoilta | Erityislapsen koulunkäynti ei saa olla selviytymislaji Koulun on oltava turvallinen kaikille, myös neurovähemmistöön kuuluville lapsille, toteaa mielipidekirjoittaja.

Mitä on psyykkinen energia?✨

Psyykkinen energia on sitä kapasiteettia, jota tarvitsemme päivän aikana ajattelemiseen, tunteiden säätelyyn, keskittymiseen, päätöksentekoon, vuorovaikutukseen ja arjen asioista selviytymiseen. Nepsyllä tämä energiankulutus voi olla erilaista.

Tavallinenkin asia voi kuluttaa paljon energiaa, jos siihen liittyy esimerkiksi:
• aistikuormitusta
• sosiaalista kuormitusta
• jatkuvaa päätöksentekoa
• siirtymiä ja muutoksia
• keskittymisen ylläpitämistä
• maskaamista

Siksi työpäivän jälkeen ei välttämättä ole enää energiaa kaupassakäyntiin, ruoanlaittoon, harrastuksiin tai edes keskusteluun. Kyse ei siis ole siitä, etteikö haluaisi, vaan siitä, että energiaa ei enää ole käytettävissä.

Tätä voi ajatella lusikkateorian avulla: päivässä on rajallinen määrä lusikoita, ja erilaiset asiat kuluttavat niitä eri tavalla. Minä puhun mielelläni myös energiabudjetista ja energiapankista🔋🪫

Paljonko energiaa minulla on tänään käytettävissä? Mihin sitä kuluu? Mikä palauttaa sitä? Ja missä kohtaa budjetti menee yli?
Ehkä arkea ei kannatakaan suunnitella vain ajan perusteella. Myös energia tarvitsee oman budjetin.
*kuvan tekemiseen käytetty tekoälyä

Koulun alku lähestyy, vanhempana mietit ehkä, onko reppu pakattu, vaatteet valmiina ja unirytmi kohdallaan.

M***a entä jos pysähdyt hetkeksi miettimään, mitä lapsesi mielessä juuri nyt liikkuu?

Ekaluokkalainen saattaa pohtia saako hän kavereita, mahtaako hän eksyä matkalla ja muistanko kaiken ja osaanko toimia oikein. Pikkukoululainen tarvitsee ennen kaikkea tunteen, että hänen pärjäämiseen uskotaan.

Kolmasluokkalainen saattaa miettiä, olenko edelleen osa porukkaa, keitä luokassa on, millainen tästä lukuvuodesta tulee. Vaikka koulu on tuttu, uusi lukuvuosi on aina uusi alku.

Seitsemäsluokkalainen saattaa pohtia, miten liikkua rakennuksessa, kuulunko porukkaan, millaisen vaikutelman annan muille, onko minulla kavereita. Murrosikäinen ei aina kerro jännityksestä ääneen, m***a tarvitsee silti aikuisen, joka huomaa sen.

Nepsylapsi saattaa samaan aikaan miettiä, miksi kaiken pitää aina muuttua, entä jos en ymmärrä ohjetta, jaksanko melun, uudet ihmiset ja uudet kuviot. Joskus jännitys näkyy kiukkuna, vetäytymisenä, levottomuutena tai vastusteluna. Se ei välttämättä kerro haluttomuudesta mennä kouluun, vaan kuormittuneesta hermostosta.

Koulun alku ei ole vain uusi lukujärjestys, se on siirtymä, jossa lapsi rakentaa uudelleen turvallisuuden tunnetta, paikkaansa ryhmässä ja uskoaan omaan pärjäämiseensä.

Ehkä tärkein kysymys vanhempana ei ole: "Onko kaikki valmiina koulun alkuun?" vaan "Mitä minun lapseni mahtaa juuri nyt ajatella ja tuntea?"

Hyvää alkavaa lukuvuotta kaikille koululaisille ja heidän huoltajilleen! ✨️

Arki alkaa, ollaanko nepsyperheissä valmiina?

Arki on oikeastaan tosi helppoa. Sinun tarvitsee vain muistaa seuraavat asiat:

🎯 nuku riittävästi, vähintään yhdeksän tuntia ja lapset minimi 11 tuntia

🎯 herää ensimmäiseen herätykseen, ei torkutukselle

🎯 vaatteet katsottuna jo edellisenä iltana, kauniisti pinoissa ja viikattuina (ehkä myös silitettynä)

🎯 kaikkien lääkkeet doseteissa ja aamupalapöydällä otettuna

🎯 lounaseväät rasioissa töihin, terveyshyödyt mietittynä

🎯 kodin ruuat mietittynä kuudeksi viikoksi eteenpäin

🎯 harrastukset kalenteroituna ja lasten kuljetukset niihin suunniteltu ainakin viikoksi eteenpäin

🎯 jokaisella tavaralla oma paikka, näin avaimet, kännykät, laturit löytyvät käden kääteessä

🎯 jotta et myöhästy, ole paikalla aina viisi minuuttia etuajassa

🎯 vastaa viesteihin heti, wilma-viestit, WhatsApp viestit, someviestit, tekstiviestit, sähköpostiviestit, työviestit, perhe- ja harrastusryhmät jne. Heti vaan, niin ei jää roikkumaan ja kaikki ovat tyytyväisiä. Ja wilmasta tietysti lapsille vain vihreitä hyviä merkintöjä, niitä ei tarvitse kuittailla.

🎯 flunssakauteen ollaan jo kesällä varauduttu, joten niistäkään ei tarvitse huolehtia. Kesällä itse kasvatetut tyrnit takaavat runsaan C-vitamiinin saannin koko talveksi.

🎯 tänä syksynä ota myös rennosti, mene joka ilta nukkumaan ilman huolen häivää ja rentoutuneena. Uni tulee hyvin ja nukut koko yön, ehkä kerran käyt vessassa. Ja lapset nukkuvat kaikki yöt läpi.

🎯 olethan myös kaikessa mitä teet johdonmukainen, kärsivällinen, rauhallinen ja tietysti tehokas (joka päivä)

Siinäpä se -  helppoa kuin heinänteko! 😅

Minkälaisia vinkkejä sinulla on antaa muille?

Iloista arkea kaikille ja hyviä hetkiä heille, jotka vielä lomailevat.





Kuva Hävitys Kollektiivi