Tapanilan Erä r.y.

, poikaurheilu- ja jalkapalloliittoon. Ensimmäisenä toimintavuonna se oli jo tasan jo 200 henkilöä. Seuran historian kunnianhimoisin hanke oli eittämättä oman urheilutalohankkeen käynnistäminen 1950-luvulla. Kesäkuussa 1953 iskettiin talkoovoimin lapiolla silloisen Väinöläntien varrella sijaitsevan tontin hiekkaan. Innostus ja kova talkoohenki eivät riittäneet torjumaan taloudellisia realiteetteja. Monien vaiheiden jälkeen Tapanilan Erä ehdotti Tapanilan Urheilutalosäätiön perustamista vuonna 1960. Tapanilan Erästä tuli säätiön tärkein asiakas. Leo Jokela kuuluu Erän historiaan. Erän legendaarinen keulahahmo Leo Jokela tuli Erän toiminnan piiriin jo 1951, ja erityisesti häntä kiinnosti silloin nyrkkeilytoiminta. Jokelasta tuikin Suomen nyrkkeilyn ja urheilun edistämisen suuri hahmo. 1960-luvulta lähtien hyvin hoidettuna valmennus ja kilpaurheilu alkoi tuottaa urheilullisia tuloksia. Tätä työtä Erällä tehtiin varsinkin nyrkkeilyn parissa ensin Lauri Westerbergin ja sitten Leo Jokelan luotsaamana. Valmennustoiminta tuotti monta nykypolvellekin tuttua nimeä jotka on kirjattu seuran historiaan. Näistä legendaarisista nimistä on pakko mainita olympiaurheilijat Börje Karvonen, Arto Nilsson, Risto Meronen, Kalevi Marjamaa, Hannu Kaislama ja Joni Nyman. Täytyikin sitten odottaa Sydneyn olympialaisia vuonna 2000, jolloin Erää edustanut judoka Maarit Kallio osallistui kisoihin. Tapanilan urheilukeskuksessa pantiin useita suuria hankkeita alulle, ja vuonna 1983 aloitettiin uudet rakennustyöt. Uudisrakennuksen valmistumisen myötä 1985 Erä pystyi toimimaan vuokraamissaan tiloissa entistä monipuolisemmin ja kykeni tarjoamaan ympäristön asukkaille entistä parempia palveluja. Sekä kunto- ja terveysliikunta sekä erikoislajijaostot alkoivat kukoistaa. Tapanilan Erä koki 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa muodonmuutoksen taas leimallisesti monilajiseuraksi. Seuran johto tiivistikin vuonna 1986: ”Tärkeimmät, vaikkakin ilman julkista huomiota jäävät palkintomme saavutamme kuitenkin kasvatustyössämme: huipputuloksien saavuttamista arvokkaampaa on kasvaa isoksi ja tulla hyväksi, onnelliseksi kansalaiseksi”. Erästä muodostui aivan uudenlainen liikuntayhteisö. Harraste- ja kuntoliikunnan pariin hakeutui entistä enemmän tapanilalaisia ja muun lähiympäristön asukkaita, ja lajijaostojen urheilukirjo kasvoi. Urheilun kentän kehityksen myötä lajipainotukset muuttuivat, ja esimerkiksi vuonna 1992 salibandytoiminta sai Mosahalliksi nimetyn ylipainehallin myötä pariinsa runsaasti harrastajia. Salibandystä tulikin vuosituhannen vaihtumiseen mennessä leimallisin osa Erän huippu-urheilua. Erän kamppailulajit lisääntyvät budolajien myötä, ja niitä täydensivät myöhemmin Erän ohjelmaan liitetyt itsepuolustuslajit. Perinteinen kunniakas nyrkkeily uudisti voimakkaasti ilmettään liittämällä ohjelmaansa kuntonyrkkeilyn. Voimistelu, erityisesti joukkuevoimistelu kasvoi 1990-luvulla niittämään menestystä kilpa-areenoilla ja saamaan raikuvia suosionosoituksia Erän perinteisissä liikuntanäytöksissä jouluisin ja keväisin. Kymmenen vuotta sitten Tapanilan urheilukeskuksessa vanha Mosahalli oli tullut tiensä päähän ja sen tilalle nousi uudeksi Mosahalliksi nimetty salibandyhalli ja hieno kiipeilykeskus. Erän salibandy sai nyt mahdollisuuden harjoitella ja pelata Tapanilan Urheilukeskuksessa nykyaikaisissa ja tarkoituksenmukaisissa olosuhteissa. Salibandy oli lopullisesti saanut yleisen hyväksynnän todelliseksi huippu-urheiluksi. Sopivasti juuri tässä vaiheessa lajin Eurooppa-cupinkin voittaneen naisten III –joukkueen rinnalle salibandyn miesten liigaan nousivat Erän miehet. Tapanilan Urheilukeskus sai uudisrakennuksen myötä myös toimintansa piiriin Helsingin kiipeilykeskuksen jonka eritasoisista kiipeilyseinistä myös Erän kiipeilyjaosto sai uudet harjoittelutilat. Uuden hallin alakerrassa on uusi jousiammuntarata, ja Erän jousiampujien vuoroilla kurssitetaan nyt ennätysmäärä uusia lajin harrastajia. Erä oli edelläkävijä jo vuonna 1987 yhdistäessään lasten iltapäivätoiminnan ja liikunnan. Koululaisten liikuntapäiväkerho kokoaa lukukausien aikana merkittävän osan Hiidenkiven koulun ja Tapanilan ala-asteen 1. Myös nuorisotalotoiminta Tapanilassa siirtyi kaupungilta Erälle. Erä sitoutui ylläpitämään taloa ja toteuttamaan oman profiilinsa puitteissa avointa nuorisotalotoimintaa. Nuorisotalosta on tullutkin monen alueen nuoren turvallinen tukikohta, ja se tarjoaa nuorille myös runsasta kerhotoimintaa. Erän perustaminen sattui ajanjaksoon, jota hyvin kuvaavasti nimitetään Suomen urheilun harrastuskilpailulliseksi ajanjaksoksi. Järjestöillä tuohon aikaan oli ominaista suuri jäsenmäärä ja yhtenäinen arvomaailma. Sotien jälkeen urheilun ja urheilulajien keskinäinen kilpailu kasvoi, ja seurojen oli kilpailtava niukoista resursseista. Jo 50 vuotta sitten Erän jäsenmäärä oli noin 500 jäsentä. Naisten osuus oli vielä varsin pieni, vain noin 40 naista ja tyttöä urheili Erän siipien suojissa. Silloin Erässä pelattiin jalkapalloa, yleisurheiltiin, suunnistettiin ja hiihdettiin. Nyrkkeily kukoisti ja toiminnassa oli pieni naisjaosto, mutta uuden rakennuksen myötä 1980-luvun lopulla lajikirjo ja naisten osuus kasvoi. Hyvät liikuntatilat ovat ensiarvoisen tärkeitä. Juuri näinä viikkoina valmistuvat Tapanilan urheilukeskuksessa uudet tilat lasten perusliikunnalle ja sisäpyöräilylle. Näistä hyvin suunnitelluista tiloista pääsevät hyötymään myös lukuisat Erän ryhmät. Nyt Tapanilan Erän jäsenmäärä on vakiintunut noin 7.000 aktiivisen liikkujan joukoksi. Kunto- ja terveysliikunnan sekä lasten liikunnan osuus on voimakkaasti lisääntynyt. Monet lajit ovat eläneet elinkaarensa Erässä, ja uusia on tullut tilalle. Toiset lajit ovat kyenneet vastaamaan ajan haasteisiin ja uudistuneet saaden uusia harrastajia. 80-vuotiaassa Tapanilan Erässä on tällä hetkellä äitiseuran totetuttaman terveys- ja harrasteliikunnan, koululaisten iltapäivätoiminnan ja nuorisotalotoiminnan lisäksi 18 urheilulajijaostoa. Koillis-Helsingin liikkujilla on varaa valita.