Kouvola Snowboarders

tiin vielä 90-luvun alkua, kun Ameriikan maalta kantautui kummia. Pikku Jenkkiläksikin kutsuttu Suomi kiinnostui meillä niin uudesta tuttavuudesta, lumilautailusta. Ensimmäiset kokeilijat suhailivat vastoin lupaa ympäri etelän keskuksia joko itse kyhäämillään tai ulkomailta tuoduilla laudoilla, joista oli twintip kaukana! Lähinnä skeittauksen kautta monet tutustuivat lumilautaan. Ei mennyt aikaakaan, kun peruskoululaiset kouvolalaiset nuoret kollit tarttuivat lautaan ja painelivat suksien sijasta lauta kainalossa Mielakkaan. sellaiset legendat, kuten Simo Suopanki, Mikko Jauhiainen, Teppo Valtonen, Talkan veljekset Make ja Tuomas ja monet muut sankarit. Aluksi laudat kiellettiin ja pojat tekivät hommaa ”pimeästi”, m***a onneksi Mielakkakin taipui pikkuhiljaa poikien painostuksen alla ja päästivät heidät hissiin ja laskemaan suksien seassa. Pikkuhiljaa henkilökunta alkoi myös suhtautua suopeasti poikien temppuiluun ja antoi heidän rakennella hyppyreitä ja muita härveleitä. Tyyli tuolloin oli niin laskemisessa kuin pukeutumisessakin mieleenpainuva kirkkaine väreineen ja elämää suurempine housuineen… No, 1996 talvella tapahtui eräs merkkitapahtuma, kun nykyisin jo poissa käytöstä olevalle paikalle oli ensin tehty maavalli pipeä varten ja talvella pojat sitten kasasivat käsin ihka oikean paipin! Siis oikeasti, kuinka moni teistä nykyajan lapsista tekisi käsin paipin? Epäilen, ettei kovin moni… Ottakaa mallia tuosta asenteesta! Jos ei ollut suorituspaikkoja, ne tehtiin. Tuolloin jengissä pyöri ainakin Jauhiainen, Suopanki, Epe, Samppa, Talkan veljekset, Sutelan veljekset (huom! Näitä molempia veljessarjoja voit pongata vieläkin mäessä silloin tällöin, erilaisilla kulkuneuvoilla.), Valtonen, Andy Nivala, Tomi Lonka ja monet muut…

Samaan aikaan oli Mielakassa alkanut pyöriä ns. 2 sukupolvi, joista tulisi Kosbin perustajia ja laskemisen kehittäjiä Mielakassa. Nuorempi Suopanki, Esa nimeltään, oli jo viihtynyt mäessä jonkin aikaa ja ryhmään alkoi tulla lisää jengiä: Kalle Oksa, Jouni Ripattila, Saku Sydänmaanlakka, Ville Saarenpää, Jarno Pylvänen, O-P Jauhiainen, Timo Mc Mäkinen, Waltsu, Sanna Niilola, Mikko Ripattila, Tero Hartikainen, jne jne. Listaa voisi jatkaa… Sori kaikki, ketkä nyt taas unohdin! No, anyway…

Keväällä 96 tuli eturinteeseen ensimmäinen kunnon hyppyri, joka rakennettiin kissalla, se oli hurja ”käpi”, jota niin pelättiin, se oli todellinen kovan jätkän testi… heh. Katselimme huuli pyöreänä, kun Jauhiainen veteli backflippejä ja muut isot pojat kieppuivat hyndästä…Pikkuhiljaa homma alkoi mennä eteenpäin ja jengi rupesi treenaamaan temppuja hurjalla intensiteetillä. Jauhiaisen Mikosta tuli muuten parin vuoden kuluttua ensimmäinen kouvolalainen ammattilaislumilautailija ja mies alkoi viihtyä Jenkkilässä kuvaten lehtiin ja leffoihin. Miehen työtä voi nähdä useilla laskuleffoilla. Valitettavasti miehen jalat eivät enää kestä laskemista, joten hän on siirtynyt muihin hommiin. M***a leppoisan Jauhiaisen pojan voi bongailla viikonloppuisin Nevillestä, kuten monet muutkin legendat…

Keväällä 97 saatiin eturinteeseen todella iso boxi, josta äijät näyttivät mallia ja painoivat pahoja temppuja. Itselleni on jäänyt lähtemättömästi mieleen esikuvani, suuren Teppo ”security” Valtosen työnäytteet eturinteen hyndästä! Mitä menoa ja mitä tyyliä… Joka tapauksessa jengiä alkoi tulla lisää ja suorituspaikkoja pikkuhiljaa. Myös seuraava sukupolvi alkoi tulla esille vahvasti. Samana vuonna taisi suorittaa ensilaskunsa myös muuan Sami Saarenpää- niminen poika, josta tulisi myöhemmin Jauhiaisen Mikon manttelinperijä! Kevät 98 vei asioita taas eteenpäin ja vanhat kaverit alkoivat tehdä tilaa uusille. Alettiin myös kuvailla paljon kameralla, sekä elävää kuvaa, että normaaleja ruutuja. 1998 tehtiin ensimmäinen leffa, legendaarinen Kindergarten, jota ei nykyään taida olla jäljellä, kuin 2 kappaletta! Leffassa hääräävät mm. Simo sekä ystävykset Kalle ja Jouni, jotka olivat hurahtaneet laskemiseen täydellisesti. Pojat saattoivat viettää rinteen taakse tehdyllä hyndällä aamukymmenestä ilta kuuteen tauotta…Kalle ja Jouni tulisivat olemaan seuraavina vuosina vahvasti touhussa mukana yhdessä Simon kanssa. Simon päässä alkoi syntyä idea oman seuran perustamisesta, jotta voitaisiin saada parempaa palvelua Mielakassa. Pujottelijoillahan oli jo oma seuransa. KOSB SYNTYY- vuodet 1999–2002

Taisi olla alkutalvi 1998, kun Kosbin virallinen perustaminen tapahtui. Puheenjohtajaksi valittiin itseoikeutetusti Simo, joka oli erittäin aktiivisesti hoitamassa lautailijoiden asioita Kouvolassa. Ensimmäinen hallitus oli muistaakseni muotoa: Jouni Ripattila, Kalle Oksa, Sanna Niilola, Ville Saarenpää. Keväällä 99 myös kuvattiin legendaarinen Kosbi-Show- leffa sekä järjestettiin ensimmäisen kerran Kosb open- hyppykisat. Sarjavoitot taisivat mennä Samille, Sannalle ja Jounille. Seuraavana talvena meno jatkui samaa rataa ja jengi alkoi kehittyä myös aika kovasti. Nähtiin sellaisia suorituksia, notta ei tosikaan. Ei nuo nykynuoret osaa enää sellaisia tehdä… Paljon käytiin myös porukalla lapissa ja muilla reissuilla. Talmasta alkoi tulla tuttu laskupaikka myös kouvolalaisille. Lapin matkat olivat erittäin vallattomia, ainakin allekirjoittanut muistaa sellaisia reissuja, että huh…päivät laskettiin täysiä ja illat juhlittiin täysiä, elämää isolla c:llä…

2001 kevät taisi olla köyhin pitkään aikaan. Laskijoita tuli lisää koko ajan, m***a valitettavasti Mielakka oli vajonnut kohti loppuansa… Leffaa kuvattiin ja käytiin laskemassa, missä vaan kerettiin. Kevät 2002 oli uusi aika Mielakassa kun uusi omistaja Hyyryläinen toteutti legendaarinen Mika Immosen 100 vuotta vanhan vision takarinteestä. Saatiin boxeja, isoa ja pientä ja reilejä. Ensimmäinen hissi vain oli melko hurja, m***a ei se menoa haitannut. Pidettiin myös teemapäivät kuteineen ja stigakisat, rata oli törkeen hyvä! Samaan aikaan kun Sanna ja Sami alkoivat pärjätä kisamarkkinoilla hyvin. Jauhiaisen pokko saisi siis jatkoa perinteisiin…

ENSIMMÄINEN UUSI SUKUPOLVI- vuodet 2002–2005

Kevät 2003 toi mukanaan pikkuhiljaa uudet tuulet, kolmas sukupolvi oli tullut mukaan kuvioihin. Mäessä alkoi näkyä sellaisia poikia, kun Leponiemi, Jami, Turunen, Halinen, pikku-Nappa jne… Samalla vanhemmat tyypit alkoivat pikkuhiljaa vähentyä… Vanha meininki oli lopullisesti muisto vain… Tosin kaunis muisto. Kosbin leffoja oli jo 2001 vuodesta asti tehnyt Kalle, joka tekee niitä vieläkin. Kalle on toiminut myös puheenjohtajana viimeiset pari vuotta. 2004 ja 2005 pätkissä on jo uudet juniorit kehissä, m***a mitä nyt olen käynyt mäessä, niin tänä päivänä 2006 on selvästi jo 4 sukupolvi tullut esille. Sen takia tämä teksti on kirjoitettukin. Kun näette vanhoja jyyriä mäessä, niin älkää aukoko päätä niille, vaan kunnioittakaa, antakaa vaikka tilaa hissijonossa. Olette heille paljon velkaa. Ja lopettakaa se narina niistä paipeista ja hyndistä… Silloin kun miehet olivat rautaa, niin ne tehtiin käsin… Ja Offspringin Smash soi eetterissä…Kaikilla oli aidosti hauskaa. Kaikilla oli hyvä meininki. Ja neonväriset housut… heh. Oi aikoja, oi tapoja. Love & Memories



Missä he ovat 2006? Seuraavassa satunnaisia katsauksia niistä henkilöistä, jotka ovat tarponeet Mielakan rinnettä asenteella menneinä vuosina:

Simo Suopanki: Simo on oikeastaan kaiken Kosbiin liittyvän takana. Mies, joka jaksoi ja jaksaa edelleen painaa… Simon voi bongata vieläkin mäestä innokkaana, aivan kuten 15 vuotta sitten J Simo asuu nykyään Jyväskylässä ja on onnellisesti naimisissa. Kalle Oksa: Kalle oli kova laskija ja aktiivisesti tekemässä eri systeemejä. Kalle ei ole jalkojen hajottua pystynyt laskemaan täysipainoisesti viime vuosina, m***a käy edelleen mäessä, editoi leffoja ja toimii puheenjohtajana. Kalle asustelee nykyään Espoossa Marin ja papukaijojen kanssa. Sami Saarenpää: Pikku-Samista kasvoi mies ja nykyään häntä voi nähdä vaikka alan lehdissä tai tv:ssä. Sami laskee ympäri Eurooppaa. Joskus saatat nähdä hänet vilaukselta Mielakassakin jos hän kiireiltään kerkiää…

Sanna Niilola: Sanna on Suomen naislaskijoiden äänitorvia ja eturivin laskijoita, joka asustelee nykyään pohjoisessa. Sanna nähtiin Mielakassa 90-luvun puolenvälin jälkeen legendaarinen Burtonin Twin allaan…

Mikko Jauhiainen: Jape innoitti kaikkia nuoria laskijoita Mielakassa 90-luvun puolen välin jälkeen. Jape laski ammattilaisena aina vuoteen 2002 asti, kunnes hän joutui polven mentyä huonoksi rauhoittamaan menoa. Nykyään Jape asuu Lahdessa ja puuhailee kaikkea, mistä tykkää eli viettää mukavaa elämää. Hänet voi pongata Nevillen lisäksi missä vain, milloin vain, allaan joku tyylikäs auto. Todellinen legenda. Jouni Ripattila: Jouni oli Mielakan eturivin laskijoita, joka kiersi aktiivisesti eri mäkiä yhdessä Kallen kanssa. Kosb openin mestari 1999 ja 2000 J Hänet muistetaan kovaäänisyyden ja juttujensa lisäksi hevimusiikista… Myöhemmin Jouni löysi oman juttunsa eli musiikin soittamisen ja keskittyy nykyään rumpujen soittoon ja asustelee Helsingissä. Teppo Valtonen: Guido-Valtonen on aikamme suuria legendoja! Mies joka näyttää mallia, miten elämästä nautitaan… Valtonen painoi hurjia temppuja 90-luvun lopulla ja innoitti myös hurjilla jutuillaan monia. Valtonen on ahkera Alppien kävijä, joka muistetaan myös parin vuoden takaa hurjasta linjastaan Alpeilla yli kivikon… Nykyään asustelee Lappeenrannassa ja hoitaa puuvenettä kesäisin Saimaalla. Markus Talka: Make on pitkän linjan mies, joka viihtyy nykyään suksilla ja telluilla paljon unohtamatta vesillä lautailua. Make on niitä harvoja, jonka voit myös nykyään pongata Mielakasta hyvän sään sattuessa. Asustelee Lappeenrannan alueella ja taitaa hoidella jotain jatko-opintoja. Timo Mcinen: Timo muistetaan paitsi legendaarisista kanteistaan, myös hurjapäänä, joka ei seikkailuja kavahda. Timoa ei nykyään taida pongata lumilaudalta, m***a skeitti lienee kovassa käytössä. Asustelee Helsingissä. Esa Suopanki: Esa oli jo noin 2-vuotiaana Mielakassa Simon jalanjäljissä Burton allaan… Tai ainakin siltä se tuntui. Erittäin tyylikäs laskija, joka nykyään asustelee Helsingin Kalliossa ja skeittaa paljon. M***a käy myös mäessä edelleen ja joskus jopa Mielakassa. TULEVAISUUDEN TOIVOT

Roope, Eki, Ake ja Mika