Otanlahden rantapuisto

urin purjelaivasto. Purjelaivoja voi kaupungissa ihastella edelleen, Poroholman lomakeskuksen purjelaivasatamassa. Siellä ankkuroituna ovat, suomen suurin purjehduskuntoinen purjelaiva, priki Gerda, sekä myös ravintoloina toimivat kuunari Kathrina ja kaljaasi Marita. Poroholman vieressä sijaitsee Rauman vierasvenesatama, joka on Suomen suurin lajissaan. Alue jossa sekä Poroholma, että vierasvenesatama sijaitsevat tunnetaan Otanlahden rantapuistona. Kesänviettopaikkana, jossa rantatien varrella sijaitsee maauimala, urheilualueita, kesäteatteri, kiikartorni ja taidetta. Rauman saaristossa on kiinnostavia matkailukohteita, joihin pääsee helposti vesibussilla. Vesibussit lähtevät Poroholman lomakeskuksesta. Kaupungissa on nykyään myös vilkkaan satamatoiminnan lisäksi meriteollisuutta, merenkulun koulutusta ja upea merimuseo. Rauma on nykyään parhaiten tunnettu kahdesta UNESCO kohteestaan. Pohjoismaiden suurimmasta puutalokaupunginosasta, Vanhasta Raumasta sekä Sammalmäen muinaishaudoista. Eläväisessä ja idyllisessä Vanhassa Raumassa on lukuisia ravintoloita ja kahviloita, uniikkeja kauppoja, museoita sekä taiteilijoiden työpajoja. Vanhaan Raumaan on helppo poiketa, valtatieltä on matkaa alueelle vain kilometrin verran. Rauma on tunnettu myös omasta kielestään, perinneruoka lapskoussista ja Rauman pitsistä. Raumalaisen Tauno Koskelan kuuluisa runo Raumalaisuudesta:
”Muist raumlaine: isäs ja äitis o meri,
snuu veljes sen duska ja vaeva. Snuu suanisas kiärtä ai suolane veri,
snuun daevas o meri ja laeva



Otanlahden historiaa

1800- luvulla Rauman purjelaivasto oli Suomen suurin ja Rauma oli tuolloin myös vilkas kylpyläkaupunki. Satamatoiminta on Raumalla sittemmin hiipunut, m***a Poroholman purjelaivasatama Otanlahden rantapuistossa muistuttaa suurten purjelaivojen aikakaudesta. Raumalle perustetiin suosittu kylpylä vuonna 1821 jo edellisellä vuosisadalla tunnetun terveyslähteen luokse, kivenheiton päähän Otanlahdesta. Otanlahteen avattiin myöhemmin, 1900-luvun alussa merikylpylä. Se on edelleen toiminnassa, vaikka Kaivopuiston kylpylästä on jäljellä enää Poroholman lomakeskukseen restauroitu huvimaja. Otanlahden alueella on ollut aktiivista toimintaa jo 1600-luvulta lähtien. Tuolloin alueella oli Otsan satama, kolmas maihinnousupaikka Rauman tienoilla. 1700-luvulla alue oli kalastajien kalojen kuivaamispaikka ja 1800-luvulla alue toimi myös hevosten laidunmaana.

1900-luvun alussa Otanlahteen rakennettiin merikylpylä (Merska) Soffronofin huvilatontin alueelle. Alue oli jo tuolloin suosittua kesänviettopaikkaa, ja 1900-luvun vaihteessa kaupunkilaiset rakensivat alueelta vuokratuille tonteille seitsemän yksityishuvilaa. Toisen maailmansodan jälkeen huvilat siirtyivät yhdistysten ja yhteisöjen haltuun. Tonttien vuokrasopimusten umpeuduttua pääosa huviloista purettiin 1950- ja 1960-lukujen kuluessa. Yksi säilyneistä huviloista on Isak Kallion rakennuttama huvila, joka toimii Poroholman lomakeskuksessa ravintolana. Kaupunki osti vuonna 1924 Kallion perikunnalta Bornholman (Poroholman) rakennuksineen ja sen niemen kärkeen rakennettiin yleinen uimahuone vuonna 1925. Kaupunki vuokrasi Lotta-Svärd yhditykselle koko Poroholman alueen. Lotat pitivät vuodesta 1935 lähtien usean vuoden ajan kahvilaa uimahuoneen vieressä olevassa Poroholman huvilassa (Augustin paviljonki). Mereen sijoitettu uimahuone kärsi vuoden 1939 syysmyrskyissä pahoin, eikä sitä koskaan korjattu, vaan lopulta se purettiin. Vuonna 1950 Otanlahden alueelle tehtiin kansanpuistosuunnitelma ja vuotta myöhemmin alueelle rakennettiin maauimala sekä tanssilava Fåfängan niemen kärkeen.