FysioJuuso

Yhdessä 💙🤍 Olipahan älyttömän siisti 8 vuorokautta Eerikkilässä uusien Pikkuhelmareiden ja rautaisen staffin kanssa 🤝🏼🫡

Ylin 📸: /
Alemmat 📸:

Kauden -25 kilpailulliset ottelut paketissa, 11kk rutistuksen jälkeen taas aika väsynyt ukko, m***a mieli on aika paljon parempi kun vuosi takaperin 🙏🏼

kanssa allekirjoittaneen futisuran ensimmäinen sarjan voitto, runkosarja ja karsintasarja molemmat meidän laariin ja sitä myötä historian ensimmäinen Vuoden Ykkönen -palkinto Tammelaan. Täähän on toki vasta alkua, nähdään ensi vuonna 🫡💛💚

kanssa myös erinomainen kausi, valitettavasti runko- ja jatkosarjan kärkisijat eivät riittäneet Ykköseen asti, m***a matka jatkuu 🤝🏼

Pelaajille vähän happee, FysioJuusolle 🇫🇮-hommia, tulevan kauden valmistelua ja kuntoutusprosessien jatkamista. Kohtahan se alkaa jo työ kohti ⚽️😎 Kiitos kaikille tähän kauteen osallistuneille!

📸:

Jalkapallo on mulle sydämen asia, joten herättää myös suuria tunteita. Siitä huomaa että jollain asialla on oikeesti merkitystä.

Viimeisen 10 vuorokauden aikana on menty aikamoista vuoristorataa tunneskaalalla. Upealla Tammelan stadionilla ensin hiekka valui tyhjiin tiimalasista perjantai-iltana. Niin sanotusti harmitti enemmän kuin koskaan ennen futiskentällä. Launtaina teki kaiken mitä vaadittiin, m***a Klubi ei, joten hopeaan oli tyytyminen. Mikä on toki upea suoritus koko joukkueelta, m***a harmitti sekin siinä hetkessä.

Pitkästä kaudesta ja henkisestä sekä fyysisestä väsymyksestä huolimatta lähdin vielä sunnuntai-iltana kohti Eerikkilää u19 em-karsintoihin valmistavalle leirille tuuraajana. Maaottelut ovat itselle edelleen melkoinen harvinaisuus, ja tässä roolissa pääsen lähimmäksi omaa pikku pojan unelmaa pelata kyseisiä pelejä olemalla joukkueen apuna kentän laidalla.

Maammelaulu ennen maaottelua on aina erityinen hetki, ja vielä kun pelurit käänsi molemmat ottelut 1-0 voitoiksi, niin yksittäisessä hetkessä tuntuu taas todella upealta 💪🏼. Nyt allekirjoittaneella kasassa neljä (4) maaottelua, alla kolme voittoa ja yksi tasuri.

Tää viikko ois nyt aikaa vetää puhtaasti happea ja palautua sekä vuoristoradan huipuista että montuista. Ens viikolla taas Liiton vermeet niskaan ja kohti Eerikkilää, seuraavalla taas 💛💚 päälle ja hommat kohti alkaa. Sinne toiveissa taas enemmän huippuja kuin kuoppia 👊🏼

Kuvassa ihmettelen kesäauringossa luonnon kauneutea

Näissä hommissa jokainen arkipäivä ja , riippumatta siitä kuinka paljon sataa ja tuulee

Kaikissa töissä on aina tietty hyvät ja huonot puolensa, m***a eipähän tarvii joka maanantai kiroilla ja alottaa perjantain odottelua kun tykkää työstänsä. Kuukauden verran vielä hommia lasten urheilullisuuden ja suomalaisen jalkapallon eteen, pikku breikki ja sit taas ens kesää kohti 💪🏼💪🏼💛💚

Oon viimeisen reilun puolentoista vuoden aikana reissanu säännöllisen epäsäännöllisesti Suomen Laheen käymään ja yhteistä koulutuskokonaisuutta urheilufysioterapiasta. Huomenna mun osalta koulutuksen viimenen lähipäivä teippaillessa, ja Sertifioidun Urheilufysioterapeutin nimikkeen haku vaatii yhden kirjallisen palautuksen kotitehtävinä.

Nykymaailmassa voi käydä valmentamiseen ja fysioterapiaan liittyen vaikka mitä kirjekursseja ja saada sitä kautta loputtoman listan erilaisia sertifiointeja oman nimen perään someen ja asiakasvaraussivulle. Sillee voi helposti ainaki vaikuttaa uskottavalta 🤷🏼‍♂️

Oikeessa maailmassahan serftifiikkaatti on vaa pahvi, ja väliä on sillä mitä niillä tiedoilla tekee mitä koulutuksista on tarttunut. Se että oon käyny Suftin moduuleja ei tee musta automaattisesti parempaa fysioo, vaan mun vastuulla on koittaa laittaa oppeja käytäntöön ja kehittyä tekijänä 💪🏼 Vääntö jatkuu edelleen arjessa kohti futiskesää -24

Hyvien koulutusten lisäks tän hässäkän seurauksena oon saanu tutustua todella hyviin fysioihin ja vielä parempiin tyyppeihin kollegoina 🔥

Ps. Kuvituskuvana todisteet että viimesen setin kunniaks pyhiinvaelsin Suomen Kuninkaan patsaalle 💙🤍

Vuoden 2023 päällimmäisin fiilis kuvassa. Työhommissa painettu sitä kuuluisaa kovaa ajoo menemään koko vuosi 🏃🏼

Vuoden 2024 teemana priorisoida enemmän omaa jaksamista tukevia juttuja, lähtien ihan omista reeneistä, safkoista ja nukkumisesta. Kuulemma vois jaksaa jeesaa paremmin muitaki ku tekis itekki välillä jotain muutaki kivaa ku töitä 🤔

Tänää tää vuosi pakettiin, huomenna sit ruvetaan ihmettelee että miltä toi -24 rupee oikeesti näyttää

Hyvää uutta vuotta kaikille!

Valmistautuminen kohti alko omalta osalta 47 viikkoa sitten marraskuussa -22. Löysin sopivasti kuvituskuvan terveysliikuntaulkoilulta 11 kuukauden takaa.

Näiden menneen 47 viikon aikana oon ollu kaksi (2) viikkoa aidosti vapaalla, ja kaikkina muina oon koittanu antaa kaikkeni joka ikinen päivä pelaajien ja muiden yksilöasiakkaiden jeesaamiseksi tai hoitanu taustahommia siihen liittyen. Onneks kaikki viikot ei oo sentää ollu kuus päiväsiä.

Lopputulos on se, että tässä kohtaa kautta mestari ite alkaa olla aika luilla. Kausi -23 päättyy omien joukkueiden osalta lauantaina, perään kolmen päivän rutistus Eerikkilässä liiton hommissa ja loppu ajan lokakuusta meinasin vetää lähinnä lonkkaa.

Muistakaa ihmiset oikeesti levätä. Tulevan kauden henkilökohtainen tavoite on opetella myös irrottaan töistä enemmän sillon ku on mahdollisuus. Se tekee ilmeisesti ihmiselle hyvää monellakin tapaa.

Joka päivä on kun tekee näitä hommia. Kauden vaihteessa tulee kolme vuotta täyteen saman seuran paita päällä, ja hyviä hommia on kyllä ollut 💛💚

📸 à la , mestari Rinkinen linssin etupuolella kaverikuvassa Ilves-päivässä💪🏼

Ammatinharjottamisen ehdottomia etuja on se että jos päivällä on tyhjää aikaa niin Kaupista on helppo lähtee heittää 90min/9km terveysliikuntalenkki keskellä kaunista kesäpäivää

Kuuntelin samalla pari viimesintä jaksoa erinomaista -podcastia kuningaslajiin ja tässä tapauksessa erityisesti nais- ja tyttöfutikseen liittyen, joka on etäisesti jollain tapaa omaa elämää koskettava aihe.

Jälkimmäisessä jaksossa oli vieraana Marianne Miettinen, jonka viimeinen ajatus jaksossa liittyi omien pohdintaan ja niiden mukaiseen toimintaan omassa arjessa.

Omalla kohdalla oma terveys ja riittävä suorituskyky on helppo nostaa top 3 arvojen joukkoon puhtaasti halutun laisen elämän mahdollistamisen näkökulmasta. Käytännön tasolla oon pyrkinyt laittamaan tän päivän kaltaisia kävelyreissuja mahdollisimman moneen päivään lisää parantamaan matalaa kestävyyskuntoa, ja sitä kautta auttamaan arjessa jaksamista.

Toinen aiheeseen omassa ajatuksessa vahvasti liittyvä näkökulma on esimerkillä johtaminen. Koen itse, että jos paasaan pelaajille, valmentajille ja asiakkaille kokonaisliikuntamäärästä ja kestävyysliikunnasta, niin täytyy sille löytää tilaa myös omasta kalenterista. Toki täytyy myös muistaa että mun tavote ei oo enää olla huippu-urheilija itse 😅

Kai tän pointti on se että miettikää mikä on teille tärkeetä ja mitä sen eteen voi sopivasti tehdä. Niin ja lisätkää kävelyä arkeen!

Pelaaja kysy multa aikasemmin viikolla että millä jaksan tehdä kaiken mitä mun duuneihin kuuluu. Vastaus on tylsästi sama ku kaikessa muussakin elämään liittyvässä, joinain päivinä paremmin ja toisina vähä huonommin 🤷🏼‍♂️

Täytyy varmaa tulkita että mulla on voimaharjottelussa kuormat kohdallaa ku sarjatauoilla hiipii mieleen kaikenlaista eksistentiaalista pohdintaa 😅 m***a faktahan on se, että urheilijoiden kanssa työskentely ei ihan joka päivä oo kaikista aurinkoisinta puuhaa. Vaikka kuinka tehdään parhaamme harjottelun suunnittelussa ja ominaisuuksien kehittämisessä, nii välillä vaa sattuu.

Vuorovaikuttaminen ihmisen kanssa johon sattuu akuutisti ja hän ei siitä syystä voi tehdä oman elämänsä suosikkijuttua on välillä vähän raskasta. Turhautumista on ihan ymmärrettävästi, ja vaikka kuinka haluais korjata tilanteen jollain taikasanalla niin se mun Tylypahkan kirje ei koskaan saapunu perille asti.

M***a vaikka kuinka välillä on hankalaa, niin kaikki ne unohtuu aika äkkiä ku saa palautteita mallia ”ihan ku uus nilkka”, ”kiva reenaa ku oon kunnossa” tai vaikka ”oho, sehä on aika hyvä” testitulokseen liittyen 🧐

Joten loppujen lopuks vastaus siihen, että miks olin vielä eilen 10h duunin teon jälkeen pari tuntia kentällä ihmettelemässä vaivoja ja sparraamassa valmennuksen kanssa, vaikka oisin perjaatteessa voinu lähtee ehkä ansaitustikki himaa lepää, on se että mää nyt satun tykkää ku hullu puurosta siitä että pääsen auttaa pelaajia ja valmentajia saman lajin parissa mikä on itelle intohimo 22 vuotta.

Pääsis sitä varmaa helpommallaki elämässä, m***a enpä tiiä oisko se mua varten 🤷🏼‍♂️ huomenna vääntö jatkuu kentällä





📸

Ilmoitusasiaa!

Allekirjoittanut lomailee ensi viikon, seuraavalla pääsee vastaanotolle ja saatan vastata jopa jonain päivänä johonkin työviestiin. Muuten senkin vapaalla.

Huppu syvälle päähän ja saaristoo kohti sateessa.

Vääntö jatkuu heinäkuun puolivälissä

Fysiikkaharjoittelua ja fysioterapiaa tehdessä on helppo ajatella, että volyymikuormien ja kevennyshyppyjen keskiarvojen nousut exceleissä on kaikki kaikessa. Ja mun työn tarkotus toki on se että niin käy 🤷🏼‍♂️

M***a ilmeisesti kilpaurheilussa on kuitenki se ite urheilu kuitenkin tärkeempää kun tehty ominaisuusharjoittelu 🧐 Näin ollen ei auta muu kun kaivautua esiin excel-luolasta ja mennä kentän laidalle kattoon että miten se jalkapallo-osa jalkapalloilua sujuu.

Kuvassa .italinna kanssa kotipelissä launtaina, keli oli kivempi ku sunnuntaina N1 pelissä 😅 Pisteitä molemmista peleistä joka tapauksessa keltavihreille 3 kappaletta 💪🏼

Kai tän tarkotus on sanoa, että osana tiimiä on hyvä tunnistaa että oma rooli on osa kokonaisuutta, ei pääasia 🧐

PS. Tulkaahan pe Kauppiin katsomoon ku hallitseva Suomen mestari saapuu vieraaks 👍🏼

Kuva: mestari Rinkinen