Pro Osteo - Terveyden hyväksi

Vestibulaarijärjestelmä, pikkuaivot, autonominen hermosto, hengitys… ❤️

Niin inspiroivaa taas kerran!

Välissä huomenna työpäivä ja loppuviikko hevososteopatian opiskelua! Love my job❤️

Suurkiitokset Mika Kivistölle jälleen koulutuksen organisoinnista!

Oli mahtavaa luennoida isolle yleisölle otsikolla Hevosen taipuminen - Tavoitteena terve tapa liikkua yhdessä kanssa!❤️

Tästä tärkeästä aiheesta kuulette varmasti vielä lisää ja toivottavasti tämä oli ensimmäinen meidän monesta tulevasta luennosta yhdessä.

Kiitos ja yleisö, joka oli paikalla! ❤️❤️

Mary Wanlessin klinikkaa seuraamassa eilen ja tänään. Mahtava nähdä miten hevoset vastaavat heti pieneltäkin tuntuvaan muutokseen ratsastajan asennossa ja kehossa. Todellakin voimme auttaa hevosia pysymään terveempinä panostamalla istunnan biomekaniikkaan.

Tästä lisää huomenna mun ja Ninan luennolla klo 10.00! 😍😍

Inspiroituneena aiheesta olen jatkanut hengityksen tarkastelua eri
näkökulmista. Aloittamani hengitysvalmentajan koulutus tulee varmasti syventämään ymmärrystäni entisestään niin eläinten kuin ihmistenkin elimistön toiminnan hahmottamisessa, ja siten toivon oppivani auttamaan
heitä entistäkin paremmin.

Hengitys ei tietenkään ainoastaan heijastele elimistön fysiologisia ja
kemiallisia prosesseja, vaan kertoo myös hyvin paljon elimistön
henkisestä, fyysisestä ja psykologisesta kuormittuneisuudesta. Toisaalta
hengityksen kanssa työskentely ja esimerkiksi siihen yhdistetty liike
voi olla yksi väylä eri syistä kuormittuneen elimistön
tasapainottamiseen.

Elimistön eri järjestelmät ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään ja esimerkiksi hengityksen rytmittäminen tietyllä tavalla voi tasapainottaa elimistön eri järjestelmien synkroniaa. Toisaalta hengitys voi olla hyvin voimakas metodi, ja siksi erityisesti haastavissa tilanteissa (esim. traumatausta, voimakas yli-tai alivirittyneisyys) on hyvä aloittaa harjoittelu lempeästi ennen varsinaisia hengityksen
tietoiseen säätelyyn liittyviä harjoitteita. Valmistavat lempeät
harjoitteet voivat olla esimerkiksi tasapainoilua, pallon heittelyä,
hyppimistä, ravistelua ja taputtelua.

Tasapainoinen hengitys liittyy vahvasti myös siihen liittyvien
anatomisten rakenteiden toimintaan. Näihin kuuluvat mm. rintakehän rakenteet, kuten kylkiluut, rintalasta, selkäranka, vatsan alueen pehmytkudokset, kieli, kaulan ja leuan alue, palleaa tietenkään unohtamatta. Kyseisiä rakenteita voit itse hoitaa liikkeellä, varsinkin rangan kiertosuunnan liikkuvuutta ylläpitämällä, m***a myös esimerkiksi kehon manuallisesta käsittelystä voi olla apua.

Kuulumisia osa 2.

Hengitys ei tietenkään ainoastaan heijastele elimistön fysiologisia ja kemiallisia prosesseja, vaan kertoo myös hyvin paljon elimistön henkisestä, fyysisestä ja psykologisesta kuormittuneisuudesta. Toisaalta hengityksen kanssa työskentely ja esimerkiksi siihen yhdistetty liike voi olla yksi väylä eri syistä kuormittuneen elimistön tasapainottamiseen.

Elimistön eri järjestelmät ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään ja esimerkiksi hengityksen rytmittäminen tietyllä tavalla voi tasapainottaa elimistön eri järjestelmien synkroniaa. Toisaalta hengitys voi olla hyvin voimakas metodi, ja siksi erityisesti haastavissa tilanteissa (esim. traumatausta, voimakas yli-tai alivirittyneisyys) on hyvä aloittaa harjoittelu lempeästi ennen varsinaisia hengityksen tietoiseen säätelyyn liittyviä harjoitteita. Valmistavat lempeät harjoitteet voivat olla esimerkiksi tasapainoilua, pallon heittelyä, hyppimistä, ravistelua ja taputtelua.

Tasapainoinen hengitys liittyy vahvasti myös siihen liittyvien anatomisten rakenteiden toimintaan. Näihin kuuluvat mm. rintakehän rakenteet, kuten kylkiluut, rintalasta, selkäranka, vatsan alueen pehmytkudokset, kieli, kaulan ja leuan alue, palleaa tietenkään unohtamatta. Kyseisiä rakenteita voit itse hoitaa liikkeellä, varsinkin rangan kiertosuunnan liikkuvuutta ylläpitämällä, m***a myös esimerkiksi kehon manuaalisesta käsittelystä voi olla apua.

Tahdosta riippumattoman, eli autonomisen hermoston yksi tunnetuimmista hermoista on vagus- eli kiertäjähermo, joka osallistuu merkittävästi myös
hengityksen säätelyyn.
Kiertäjähermolla on useita hermopäätteitä hengityselimistön kudoksissa, jotka aistivat mm. erisuuntaisia kudokseen kohdistuvia venyttäviä voimia sekä
kemiallisia, esimerkiksi tulehdustilaan liittyviä muutoksia. Autonomisen hermoston tila vaikuttaa siten olennaisesti levonaikaisen hengitysmallin valintaan.

On todettu, että ihmisillä hengitykseen liittyvät toimintahäiriöt ovat suhteellisen yleisiä aikuisväestössä. Näiden toimintahäiriöiden taustalla on yleensä fysiologisia, biomekaanisia tai psykologisia syitä, tai näiden yhdistelmiä. Kuitenkaan
eläimillä kyseistä ilmiötä ei ole juuri lainkaan tutkittu. Mahdollisten uusien terapiamuotojen löytämiseksi olisi tärkeää selvittää hengitykseen liittyvien toimintahäiriöiden esiintyvyyttä myös hevosilla ja koirilla.

Kuulumisia 😍

Vietin viikonloppuni Helsingissä, Sanni Parkkisen vetämässä
hengitysvalmentajakoulutuksessa.
Osa seuraajistani ehkä tietääkin, että viime vuonna hurahdin hengityksen maailmaan oikein toden teolla, ja tein osteopatian YAMK- maisteritutkinnon opinnäytetyöni liittyen hevosen ja koiran lepohengitykseen ja pallean hermotukselliseen säätelyyn.

Tasapainoinen ja sujuva hengitys on hyvin oleellinen asia koko elimistön
toiminnan kannalta, ja siten valittu levonaikainen hengitysmalli kertookin niin elimistön
aineenvaihdunnan tilasta kuin hengityselimistöön kuuluvien anatomisten rakenteiden
fyysisistä ominaispiirteistä. Opinnäytetyöni tulosten perusteella yksi tärkeimmistä tekijöistä elimistön kaasujenvaihdon eli hengityksen taustalla on
kudosten aineenvaihdunta, joka vaikuttaa olennaisesti tietyn lepohengitysmallin valintaan.

Hevosen ja koiran hengityselimistön fyysisissä ominaisuuksissa on
tiettyjä yhtäläisyyksiä, koska molemmat ovat nisäkkäitä. Nisäkkäiden yhteisestä evoluutiohistoriasta huolimatta sekä tietyt lajienväliset erot että
yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat hevosen tai koiran valitsemaan
lepohengitysmalliin.
Hengitys on yksi elimistön vitaalitoiminnoista, joka jatkuu taukoamatta syntymästä
kuolemaan, niin unen kuin myös voimakkaan rasituksenkin aikana. Harva pysähtyy pohtimaan, miten moniulotteinen ja hienovarainen hermotuksellinen säätelyjärjestelmä on tämän elintärkeän toiminnon taustalla.

Kuulumisia osa 1.

Vietin viikonloppuni Helsingissä, Sanni Parkkisen vetämässä hengitysvalmentajakoulutuksessa.
Osa seuraajistani ehkä tietääkin, että viime vuonna hurahdin hengityksen maailmaan oikein toden teolla, ja tein osteopatian YAMK- maisteritutkinnon opinnäytetyöni liittyen hevosen ja koiran lepohengitykseen ja pallean hermotukselliseen säätelyyn.

Tasapainoinen ja sujuva hengitys on hyvin oleellinen asia koko elimistön toiminnan
kannalta, ja siten valittu levonaikainen hengitysmalli kertookin niin elimistön
aineenvaihdunnan tilasta kuin hengityselimistöön kuuluvien anatomisten rakenteiden
fyysisistä ominaispiirteistä. Opinnäytetyöni tulosten perusteella yksi
tärkeimmistä tekijöistä elimistön kaasujenvaihdon eli hengityksen taustalla on
kudosten aineenvaihdunta, joka vaikuttaa olennaisesti tietyn lepohengitysmallin
valintaan.

Hevosen ja koiran hengityselimistön fyysisissä ominaisuuksissa on tiettyjä
yhtäläisyyksiä, koska molemmat ovat nisäkkäitä. Nisäkkäiden yhteisestä
evoluutiohistoriasta huolimatta sekä tietyt lajienväliset erot että yksilölliset
ominaisuudet vaikuttavat hevosen tai koiran valitsemaan lepohengitysmalliin.
Hengitys on yksi elimistön vitaalitoiminnoista, joka jatkuu taukoamatta syntymästä
kuolemaan, niin unen kuin myös voimakkaan rasituksenkin aikana. Harva pysähtyy
pohtimaan, miten moniulotteinen ja hienovarainen hermotuksellinen
säätelyjärjestelmä on tämän elintärkeän toiminnon taustalla.

Tahdosta riippumattoman, eli autonomisen hermoston yksi tunnetuimmista hermoista on vagus- eli kiertäjähermo, joka osallistuu merkittävästi myös hengityksen säätelyyn.
Kiertäjähermolla on useita hermopäätteitä hengityselimistön kudoksissa, jotka aistivat mm. erisuuntaisia kudokseen kohdistuvia venyttäviä voimia sekä kemiallisia,
esimerkiksi tulehdustilaan liittyviä muutoksia. Autonomisen hermoston tila vaikuttaa siten olennaisesti levonaikaisen hengitysmallin valintaan.

On todettu, että ihmisillä hengitykseen liittyvät toimintahäiriöt ovat suhteellisen yleisiä aikuisväestössä. Näiden toimintahäiriöiden taustalla on yleensä fysiologisia,
biomekaanisia tai psykologisia syitä, tai näiden yhdistelmiä. Kuitenkaan eläimillä kyseistä ilmiötä ei ole juuri lainkaan tutkittu. Mahdollisten uusien terapiamuotojen löytämiseksi olisi tärkeää selvittää hengitykseen liittyvien toimintahäiriöiden esiintyvyyttä myös hevosilla ja koirilla. Lisäksi olen myös valtavan kiinnostunut lasten hengitysterveydestä, ja siitä toivottavasti kuulette lisää piakkoin.

Inspiroituneena aiheesta olen jatkanut hengityksen tarkastelua eri näkökulmista. Aloittamani hengitysvalmentajan koulutus tulee varmasti syventämään ymmärrystäni entisestään niin eläinten kuin ihmistenkin elimistön toiminnan hahmottamisessa, ja siten toivon oppivani auttamaan heitä entistäkin paremmin.

Katse siis kohti entistä vapaampaa hengitystä ja valoisaa tulevaisuutta!🌬️❤️

Pallean osat

🎄Tiesitkö, että palleassa on kaksi osaa, joilla vaikuttaa olevan erilainen toiminta evoluution näkökulmasta?

🎄Kylkiluihin kiinnittyvä osa (costal diaphragm) palleasta liittyy enemmän varsinaiseen hengitysliikkeeseen.

🎄Lannerangan nikamien vatsanpuolelle kiinnittyvä (crural diaphragm) osa liittyy taas merkittävämmin rintaontelon ja vatsaontelon eriyttämiseen toisistaan, ja onkin mahdollisesti alunperin ollut ikäänkuin sulkijalihasmainen rakenne näiden välillä.

🎄Lähde: Fogarty MJ, Sieck GC. Evolution and Functional Differentiation of the Diaphragm Muscle of Mammals. Compr Physiol. 2019 Mar 14;9(2):715-766. doi: 10.1002/cphy.c180012. PMID: 30873594; PMCID: PMC7082849.

Koiran anaalirauhaset

🎄Koiran anaalirauhasten oireilusta tiedetään vielä verrattain vähän.

🎄Alttiimpia rotuja ovat pienet koirat, joilla mahdollisesti peräaukon sulkijalihasten lihastonus on heikompaa suhteessa isompiin rotuihin. Myös saksanpaimenkoira ja labradorinnoutaja vaikuttavat olevan alttiimpia näille vaivoille.

🎄Ylipaino ja ihosairaudet (mm. atopia, allergiat) vaikuttavat myös negatiivisesti anaalirauhasten toimintaan.

🎄Lähde: Corbee RJ, Woldring HH, van den Eijnde LM, Wouters EGH. A Cross-Sectional Study on Canine and Feline A**l Sac Disease. Animals (Basel). 2021 Dec 31;12(1):95. doi: 10.3390/ani12010095.