UKK-instituutti

Tauota työpäivä liikkeellä.

Sen sijaan, että lähettäisit sähköpostia kollegalle, kävele hänen työpisteelleen ja vie viesti henkilökohtaisesti. Valitse portaat hissin sijaan. Muista myös tauottaa istumista päivän aikana. Nouse ylös, venyttele tai tee muutama kevyempi liike. Pienet liikuntatuokiot pitkin päivää auttavat pitämään vireyttä yllä ja parantavat keskittymiskykyäsi!

Hengästyttääkö portaissa?

Portaissa hengästyminen on usein täysin normaalia. Se kertoo tavallisesti siitä, että keho tekee töitä. Joskus se voi kuitenkin olla merkki siitä, että omaa vointia kannattaa pysähtyä arvioimaan tarkemmin, kertoo Tampereen urheilulääkäriaseman ylilääkäri Heikki Sarin.

Perusterveellä ja hyväkuntoisellakin ihmisellä pieni hengästyminen 4–8 kerroksen jälkeen on täysin normaali fysiologinen reaktio.

Muita arkisia syitä hengästymiseen:

🔹heikentynyt kunto
🔹pidempi tauko rasittavammasta liikkumisesta
🔹hengitystieinfektio
🔹lisääntynyt paino

Hengästymisestä on syytä olla huolissaan, jos:

🔹Hengästyminen on lisääntynyt selvästi ja äkillisesti aiempaan verrattuna.
🔹Rasituksesta palautuminen kestää tavallista pidempään.
🔹Hengästymiseen liittyy muita oireita, kuten rintakipua, rytmihäiriötuntemuksia tai hengenahdistusta.

Entä jos syy löytyykin kunnosta? 👟

Säännöllinen arkiaktiivisuus ja kevytkin liikunta voivat parantaa jaksamista. Jo pienet muutokset arjessa voivat vahvistaa kuntoa ja vähentää hengästymistä.
Kehitä kestävyyskuntoa esimerkiksi reippaasti kävellen, pyöräillen, uiden tai pallo- ja mailapeleillä.

Artikkeli on julkaistu MeNaisten verkkolehdessä 30.5.
Löydät linkin artikkeliin kommenttikentästä 👇

Nuoret aikuiset itse toivovat:
tue minua livenä

TOP 4 tapaa tukea nuorta hyvinvoinnissa

🟣1 Yksilövalmennus kasvokkain
🟣2 Sovellus tai digipalvelu
🟣3 Chat tai viestiohjaus
🟣4 Sovellus tai video-ohjaus

Moni nuorista on motivoitunut:

Nuoret aikuiset ovat motivoituneita vaikuttamaan hyvinvointiinsa.
He kaipaavat kuitenkin siihen tukea.

Mikä tukisi muutosta?

🟣 Selkeät, pienet tavoitteet
🟣 Joustavuus
🟣 Aikatauluttomuus

Vastaukset saatiin kyselystä, joka tehtiin satakuntalaisille 16–29-vuotiaille. Kysely oli osa Vaikuttavaa elintapaohjausta -hanketta, ja sen toteutti Satakunnan hyvinvointialue.
Hanke saa rahoituksensa Terveydeksi ja Suomiliikkeelle -ohjelmista.

Mitä leposyke kertoo terveysriskeistä?

Sydämen leposykkeellä on havaittu yhteyksiä sydän- ja verisuoniterveyteen sekä elinajanodotteeseen. Tuoreessa taiwanilaisessa kohorttitutkimuksessa tarkasteltiin leposykkeen itsenäistä yhteyttä syöpäkuolleisuuden riskiin.

Korkeampi leposyke oli yhteydessä syöpäkuolleisuuden riskiin. Jokainen 10 lyönnin/min lisäys leposykkeessä kasvatti syöpäkuolleisuuden riskiä noin 10 % ja lyhensi elinajanodotetta keskimäärin 3–4 vuodella – riippumatta fyysisen aktiivisuuden määrästä.

Fyysinen aktiivisuus myös merkittävää:

🔹 Vähän liikkuvien syöpäkuolleisuus oli 14–30 % suurempi kuin aktiivisten.

🔹 Suurimmassa riskissä olivat ne, jotka liikkuivat vähän ja joiden leposyke oli korkea (90–99 lyöntiä/min): heidän syöpäkuolleisuutensa oli 47–84 % suurempi kuin aktiivisilla henkilöillä, joiden leposyke oli 60–69 lyöntiä/min.

🔹 Fyysisen aktiivisuuden lisäämisen hyöty korostui erityisesti silloin, kun samalla myös leposyke laski.

Mitä leposyke kertoo?

Kohonnut leposyke voi kuvastaa autonomisen hermoston epätasapainoa, joka voi liittyä syöpäriskiä lisääviin tekijöihin.

Leposyke on myös yhteydessä kestävyyskuntoon, joten se voi toimia myös aineenvaihdunnallisen sekä sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden indikaattorina.

---------

Alkuperäinen tutkimusartikkeli: Wen CP, Nauman J, Tsai MK, et al. Resting Heart Rate is an Independent Prognostic Marker for Cancer Mortality and a Modifiable Target of Physical Activity: A Prospective Cohort Study From 615,730 Asian Participants. Mayo Clinic Proceedings, 2026.

Soveltavan liikkumisen suositukset antavat esimerkkejä liikkeen lisäämiseen arjessa oma toimintakyky huomioiden.

Täsmälliset suositukset erityyppisiin tarpeisiin:
🔹 aikuisille, joiden liikkuminen on jonkin verran vaikeutunut
🔹 aikuisille, jotka kävelevät apuvälinettä käyttäen
🔹 aikuisille, jotka liikkuvat pyörätuolilla

Avuksi liikuntaneuvonnassa:
Suositukset on suunniteltu käytettäväksi liikuntaneuvonnassa, jolloin terveydenhuollon ammattilainen voi ottaa huomioon kunkin asiakkaan yksilölliset toimintakyvyn rajoitukset.

Kiinnostuitko?
🔗 Löydät linkin suosituksiin kommenttikentästä.

Tiesitkö, että suomalaiset aikuiset liikkuvat liian vähän usein ajan puutteen vuoksi? Myös fyysiset rajoitteet, kiinnostuksen puute ja taloudelliset tekijät ovat liikkumista rajoittavia tekijöitä.

Hyvä uutinen on, että matalan kynnyksen arkiliikkuminen ei vie juuri aikaa eikä rahaa. Aloita pienillä liikkeillä ja ehkäise liikkumattomuuden tuomia haasteita kehossa. Pienikin liike lisää virtaa päivään.

Viesti huoltajilta: Toiveena maksuttomia ja saavutettavia harrastusmahdollisuuksia

Huoltajilta kysyttiin, mitä tukea tarvittaisiin, jotta terveellinen arki olisi kaikille perheille yhdenvertaisesti saavutettavissa.

Huoltajat toivoivat muun muassa :
🟣 Edullisia tai maksuttomia harrastusmahdollisuuksia
🟣 Toimintaa, johon voi osallistua ilman kilpailullista tavoitetta
🟣 Lisää harrastustoimintaa etenkin koulupäivien yhteyteen
🟣 Helposti saavutettavia lähipalveluita
🟣 Turvallista ilmapiiriä, joka tukee hyvää kehonkuvaa

Useampi kuin joka toinen huoltaja toivoi myös, että opettajat ja kouluterveydenhoitajat tukisivat heitä lasten ja nuorten terveellisten elintapojen edistämisessä. Tuen toivottiin olevan yksilöllistä, helposti saavutettavaa ja koko perhettä huomioivaa.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään lasten ja nuorten elintapaohjauksen tukena. Kysely oli osa Vaikuttavaa elintapaohjausta -hanketta, ja sen toteutti Lapin hyvinvointialue.

Riittääkö lihaskunnon harjoittaminen keski-ikäiselle? 🏋️‍♀️

Lihaskunnon harjoittaminen on tärkeää, m***a liikkumisen monipuolisuuden kannalta olisi hyvä tehdä myös kestävyystyyppistä liikkumista, kertoo UKK-instituutin johtava tutkija Pauliina Husu Kauneus- ja terveys -lehden haastattelussa.

Miksi hengästyminen on tärkeää
Kestävyysliikunta mm.
🔹vahvistaa keuhkoja, sydäntä ja verisuonia
🔹parantaa hapenottokykyä
🔹alentaa lepoverenpainetta
🔹parantaa veren rasva-arvoja
🔹pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen
🔹voi parantaa mielialaa

Riittääkö kävely?
Vähemmän liikkuneella säännöllinen, lyhyistä pätkistä kertyvä reipas kävely voi parantaa kestävyyskuntoa.
Kehittyminen kuitenkin edellyttää
🔹Nousujohteista harjoittelua
🔹Hengästymistä
🔹Säännöllisyyttä
🔹Monipuolisuutta

Treenin ei tarvitse kestää tuntia. Myös lyhyemmät pätkät lasketaan.

Tunnista kuormitus

🔹Haastetta on hyvä lisätä vähitellen.
🔹Treenin pitää sopia muuhun elämäntilanteeseen.
🔹Keho ei erota fyysistä ja psyykkistä kuormitusta. Kokonaiskuormituksen huomioiminen on tärkeää
🔹Aina ei ole oikea hetki kohottaa kuntoa. Välillä ylläpito riittää.

Kestävyyskunnon kehittäminen edellyttää riittävää kuormitusta, m***a vaikuttava harjoittelu rakentuu aina myös riittävän palautumisen varaan.

”Olen liian vanha aloittamaan liikkumisen”
🔹Koskaan ei ole myöhäistä aloittaa.
🔹Kunnon kohentaminen kannattaa aina.

Artikkeli on julkaistu Kauneus ja terveys -lehdessä 1.3.2026.

Kodin turvallisuuden tarkistuslistasta tukea pystyssä pysymiseen

Kodin turvallisuuteen kannattaa panostaa, jotta arki olisi turvallista ja sujuvaa. Kodin turvallisuuden tarkistuslista auttaa tunnistamaan vaaranpaikat ja ohjaa tekemään muutoksia, jotka tukevat liikkumista. Tarkistuslista tukee kaatumisten ehkäisyä ja tarjoaa välineen liikkumisen puheeksiottoon.

Esite pohjautuu KAAOS‑tutkimukseen (2014), jossa tarkasteltiin kaatumisriskiä lisääviä tekijöitä ikääntyneiden arkiympäristöissä. Se on uusin työkalu UKK-instituutin KaatumisSeula®‑kokonaisuudessa.

Ota tarkistuslista käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta - katso osoite kommenttikentästä 👇

Liikuntaharjoittelu vähentää tehokkaasti masennus- ja ahdistuneisuusoireita

Kestävyysliikunta on vaikuttavinta, m***a hyötyä on monenlaisesta liikunnasta. Apua on jo 1–2 viikoittaisesta liikuntakerrasta.Harjoittelu kannattaa sovittaa yksilöllisiin tarpeisiin ja mieltymyksiin, toteaa UKK-instituutin johtava tutkija Pauliina Husu.

Liikuntaharjoittelu vähentää masennusoireita

🔹 Eniten oireet vähenivät 18–30-vuotiailla.
🔹Vaikuttavaa kaikissa ikäryhmissä.
🔹Vähensi masennusta myös synnytystä edeltävänä ja sen jälkeisenä aikana.

Masennusoireita vähensi erityisesti

🔹Kestävyysliikunta
🔹Reipas liikunta
🔹Ryhmäliikunta
🔹Ohjattu liikunta
🔹Yli 24 viikkoa kestänyt harjoittelu
🔹Sekä 1–2 että 3 kertaa viikossa toteutunut harjoittelu

Liikuntaharjoittelu vähentää myös ahdistuneisuusoireita

Oireet vähenivät eniten varhaisaikuisuudessa, m***a harjoittelu oli hyödyllistä myös muissa ikäryhmissä.

Ahdistusoireita vähensi erityisesti

🔹Kestävyysliikunta
🔹1–2 harjoituskertaa viikossa
🔹Kevyttehoinen liikunta
🔹Ryhmäliikunta
🔹Lyhytkestoinen, enintään 8 viikkoa kestänyt harjoittelu
🔹Kaikki harjoitusmuodot olivat hyödyllisiä.

Liikunta pitäisi nostaa esiin helposti saavutettavana, kustannustehokkaana ja tutkitusti toimivana keinona vähentää masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Se tuo samalla lukuisia myönteisiä vaikutuksia myös osallistujien fyysiseen terveyteen, kuntoon ja toimintakykyyn.

Alkuperäinen tutkimusjulkaisu: Munro ym. Effects of exercise on depression and anxiety symptoms: systematic umbrella review with meta-analysis. Br J Sports Med 2026;0:1-10, doi: 10.1136/bjsports-2025-110301

Referaatin kirjoittaja: UKK-instituutin johtava tutkija, dosentti Pauliina Husu