01/09/2026
Olen työskennellyt liikunnan ja hyvinvoinnin parissa vuosia, ja haluan puhua myös siitä puolesta, jota ei pinnan alta näe.
Treenistä
Epäonnistumisista
Loukkaantumisista
Takapakeista
Väsymyksestä
Niistä päivistä, kun ei vaan yksinkertaisesti huvita lähteä treenaamaan.
Elämä tuo välillä eteen asioita, joihin emme voi itse aina vaikuttaa. M***a voimme vaikuttaa siihen, mitä vaikeiden vaiheiden jälkeen tapahtuu.
Oli aika, jolloin selän loukkaantuminen muutti elämäni täysin. Elin pitkään kivun kanssa, kunnes lopulta edessä oli leikkaus.
Leikkauksen jälkeen tuli täysin yllätyksenä, että toinen jalkani ei toiminut normaalisti. Jouduin opettelemaan kävelyn uudestaan. Yksi sentin askel kerrallaan.
Toipuminen oli merkityksellinen ja välillä turhauttava matka. Kaikesta hyvästä hoidosta huolimatta minulle jäi jalkaan pysyvä hermovaurio.
Tein töitä.
Kuntoutin itseäni.
Menin eteenpäin.
Opettelin luottamaan kehooni uudelleen ja palauduin takaisin toimintakykyiseksi.
Palasin takaisin työhöni ja lajiin, jota rakastan – ja jatkoin myös kilpailemista.
Mikään ei tullut helposti, m***a jatkoin yrittämistä myös niinä päivinä, kun tuntui ettei homma mene eteenpäin.
Toipuminen ei ole pelkästään sitä, mihin keho pystyy.
Se on myös psyykkistä voimaa jatkaa eteenpäin silloin, kun tie muuttuu vaikeaksi.
Loukkaantumiset eivät parane makaamalla kotona ja odottamalla.
Unelmat eivät toteudu pelkästään toivomalla tai miettimällä, mitäs jos.
Elämä ei muutu odottamalla sitä täydellistä hetkeä.
Joskus täytyy vain nousta ylös silloin, kun ei huvita.
Ottaa se yksi pieni askel.
Yrittää uudelleen.
Tehdä se, minkä pystyy – niillä voimavaroilla, joita sinulla juuri nyt on.
Ja vaikeassa vaiheessa, uskoa siihen, että tästäkin selvitään.
Voima ei tarkoita sitä, ettet koskaan kaadu.
Voima tarkoittaa sitä, että löydät syyn nousta uudelleen ja yrittää uudelleen.
Kaikki päivät eivät ole pelkkää aurinkoa.
Kaikki matkat eivät tule olemaan helppoja.
M***a jokainen askel eteenpäin – on täyttä kultaa!
