365 Coaching

55km Polku ultra-maraton! 🔥

Mietittiin Jaden kanssa, että mitähän kivaa sitä tekis 13-vuotispäivän kunniaksi ja tää oli se kiva mitä siinä sitten tuli mieleen.

Jade toimi matkalla hyvänä tahdittajana ja itse vaan seurasin perässä. Maasto oli välillä hyvinkin haastavaa, m***a kyllä sitä silti eteenpäin päästiin. Itse juossut viimeksi 10kk sitten 10km ja 21km lenkit ja nyt 55km. Progressio on vähintäänkin kohtuullista jos tätä vauhtia matkat nousee 🧐

Mitään järkeähän tälläsessä ei ole lähteä tempaisemaan ns. Kylmiltään, m***a ei elämässä kaiken tarvitse aina olla niin vakavaa.

Älkää silti ottako mallia tästä. Kyllä sitä kroppaa olis ihan hyvä totuttaa ylipäätään siihen juoksemiseen. Omalla kohdalla nautin kehon ja mielen haastamisesta ja tämä tarjosi hyvän haasteen. Vaikka lenkin päätteeksi tekikin pahaa ja jalat liikkuivat erittäin vaivalloisesti, niin ei tässä oltu vielä lähelläkään sitä mihin keho ja mieli pystyy.

Ihmiskeho pystyy monenlaisiin asioihin kun ei rajoita itseään ajatuksella ”en mä pysty”.

Ps. Tänään oon valitettavasti se kaveri joka skippaa jalkapäivän. Kävely muistuttaa enemmän pingviiniä kuin ihmistä, niin sen tietää, että prässissä tultais vaan yhteen suuntaan 😅

Ensimmäinen 100km taputeltu 🚴‍♂️

Päällimmäiset fiilikset: Vittu, että hapottaa ja miten voi olla vastatuulta ja ylämäkee joka suuntaan 😮‍💨

Kolmas viikko tätä harrastelua takana. Kivaa puuhaa. 80km kohalla oli pikanen limukka ja britakakku, niin jakso hyvillä mielin sotkea loppumatkan 🍰

Kesän viimeinen reissuviikko ☀️

▪️Kuva 1. Riisitunturilla tähyilemässä.
▪️Kuva 2. Hossan kansallispuistossa.
▪️Kuva 3. Viemässä Nuuttia katsomaan kalliomaalauksia.
▪️Kuva 4. Kyseisillä maalauksilla. Esi-isät olleet yhtä lahjakkaita taiteellisesti kuin itsekin. Onko se sitten hyvä vai huono, niin se jääköön katsojan tulkinnan varaan.
▪️Kuva 5. Soiperoisilla maastoilemassa.
▪️Video 6. Ystävän yllätys 30v synttäreillä helikopteriajelulla.
▪️Kuva 7. Saliturismia samoilla kekkereillä.
▪️Video 8. Viikko päätökseen meren rannalla mökkeillessä.

Hieno viikko takana ja näillä jaksaa taas hyvän matkaa eteenpäin 🙏

Pelkkä ajatus siitä, että ”nyt mä teen” ei vielä saa hirveästi painoarvoa mikäli teot eivät kuitenkaan vastaa puheita.

On hyvä olla tavoitteita, m***a jotta ne toteutuisivat, täytyy tekojen ja elämäntapojen olla sen mukaiset.

”Haluan voida paremmin ja olla energisempi”
Tee asioita mitä hyvinvoiva ja energisempi sinä tekisi. Lopulta teot muuttuvat rutiineiksi ja sitä kautta elämäntavaksi.

Onpa se tavoite sitten olla lihaksikkaampi, vahvempi, energisempi, terveempi, urheilullisempi tms. Tee asioita mitkä vievät sitä kohti ja mitä se versio sinusta tekisi päivittäin joka on jo sielä.

Se voi vaatia selkärankaa, se voi olla ajoittain suorittamista, se ei välttämättä ole aina kiva, m***a se on myös se mikä lopulta palkitsee. Mitään ei saa ilmaiseksi ja se parempi tulevaisuus ei rakennu pelkästään toivomalla, vaan tekemällä.

Lopulta se oma ajattelumaailma ja elämä alkaa muovaantumaan tavoitteiden mukaiseksi ja huomaatkin, että elämä siinä tilassa on muuttunut normaaliksi ja paluu vanhaan tuntuisi hyvin vieraalta ja jopa absurdilta. Se tavoitteen mukainen elämä ei kulutakaan yhtään energiaa, vaan ennemmin antaa sitä, jolloin ylläpito ja eteneminen vain helpottuu pidemmälle mentäessä.

Jos kuitenkin pidetään jatkuvasti portti auki vanhaan ja aina kompastuessa palataan heti takas aikaisempaan, päädytään vain loputtomaan kierteeseen jossa jahdataan asiaa mikä pysyy aina ulottumattomissa.

Kiva uus aluevaltaus. Jäi ekat ~5km tallentamatta, m***a 77km Roineen lenkki taitettu.

Harjoittelu tähän reissuun meni vanhan tutun toimimattomaksi todetun kaavan kautta, eli heti syvään päätyyn. 2km salimatkojen polkemiset loi hienon pohjan ensimmäiselle 2 kilometrille tällä reissulla ja loput menikin jollain pyhällä hengellä.

Tuntemukset seilas välillä ”tää on tosi helppoo ja kivan tuntusta” -> ”miten voikin olla näin perseestä”. Lopulta fiilis jotain tolta väliltä lenkin jälkeen.

Parissa mäessä kuuli jo melkein jonkun enkelikuoron kutsuvan luokseen, m***a toistaseks pysyttiin vielä ihan maan päällä. Tai ehkä se oli sittenkin Antti Vähä joka sieltä mäen päältä huuteli. Se jääköön mysteeriksi.

Ehkä joskus vielä uudestaan, ehkä ei. Keskitytään nyt taas tähän väliin kuitenkin bodailuun 🤝😄

Lapin reissulta kotiuduttu ja teki kyllä hyvää päästä hetkeks irtaantuun omasta arjen vilinästä.

Kuva 1: Pakollinen todiste salilla käynnistä reissussa. Menettelevä sali, m***a sai sielä ihan kelpo jumpan pakettiin 💪

Kuva 2: Matkan eka yö autossa. Penkit kumoon, patja perään ja hyttysverkko suojaksi.

Kuva 3: Pakollinen varastojen täydennys. Ei parane päästää monstereita loppumaan 🙏

Kuva 4: Yhteiskuva ison poron kanssa.

Video 5: Näitä maisemia olis voinu tuijottaa vaan aamusta iltaan.

Kuva 6: Reissun varsinainen etappi, eli Jaden polkujuoksu. Äärimmäisen hieno ilmapiiri aina noissa tapahtumissa. Kaikilla aina hyvä meno päällä ja ihmiset voi yleisesti todella hyvin. Saa aina imettyä itseen kanssa sitä samaa hyvää energiaa.

Seuraavaa reissua odotellessa 🙏